On muutama viikko lomani lopusta jolloin sairastuin jälleen. Viikkoa myöhemmin kuitenkin parannuin ja minut lähetettiin väliaikaisesti Yorkshireen. Edith ja Jennie-serkku joutuivat taas pakkaamaan tavaransa ja seuraamaan minua pohjoiseen, he asuvat nyt parin kilometrin päässä leiristäni Hornseassa kalustetussa asunnossa. En tosin ole leirissä tällä hetkellä sillä sairastuin uudelleen, ja olen nyt Harrogaten parantolassa. Tämä jatkunainen sairastelu ottaa voimille, varsinkin Edithin. Olen pahoillani että hänen täytyy alituisesti muuttaa perässäni milloin minnekkin, nyt on vielä huonoin aika kun hän on raskaana. Edith kirjoittaa minulle usein, hän ei pääse tapaamaan minua ettei tauti tartu eikä hänellä muutenkaan olisi voimia tulla tänne. Yhtenä päiväänä Edith oli kirjoittanut minulle "jokainen päivä vuoteessa merkitsee päivää Englannissa", mikä on totta, parantuminen tarkoittaa väistämätöntä paluutta juoksuhautoihin. En haluaisi palata sinne, en missään nimessä sillä kohta meillä on lapsi enkä halua viettää ensimmäisiä hetkiä likaisissa juoksuhaudoissa katsovan ihmisten kuolevan.
 Monen muun sotilaan tavoin ruuminii vastaa tähän pyyntöön ja pitää ruumiinlämpöni hieman normaalia yläpuolella. Eikä se että minua pidetään päivästä päivään vuoteessa ja aspiriinilla lääkitseminen kovin tehokkaasti lisää voimiani. Sotilaana olo ei ole ongelma minulle, kunhan voisin pysyä maassani ja pysyä poissa juoksuhaudoista. Toivon että koko sota päättyisi pian. Haaveilen pääsystä töihin Oxfordin yliopistoon, ja sinne muuttamisesta perheeni kanssa.
 Joka päivä vuoteessa makaaminen käy pitkäveteiseksi, mutta ajatukseni pitävät minut jotenkin virkeänä. Olen jatkanut pääni sisällä mytologiaani ja kieliäni. Olen mietiskellyt muita keksimiäni haltiakieliä jotka ovat olemassa vain hahmotelmina, mutta niiden mutkikkaat suhteet ja sukupuut askarruttavat minua paljon. Olen myös miettinyt haltiahahmojeni nimiä. Muodostan kaikki nimet huolella, päätän nimen merkityksen ja kehitän sitten muodon ensin yhdessä kielessä ja sitten toisessa. Kielitieteellinen alkuperä on minulle tärkeä, mutta kun kirjoitan kiihkoissani, muodostan nimen joka kuulostaa henkilölle sopivalta ja kiinnitän vain pintapuolista huomiota sen kielitieteelliseen alkuperään.