tiistai 29. lokakuuta 2013

 Sain kirjeen ystävältäni Chrisiltä, joka palvelee tällä hetkellä laivastossa, jossa hän kertoi G. B.Smithin menehtyneen vammoihinsa kranaattiräjähdyksessä 3.joulukuuta. Taas yksi meistä teekerhon jäsenistä on poissa. Gilson kuoli ollessaan johtamassa miehiä hyökkäykseen 1.heinäkuuta. Surullisena olin kirjoittanut Smithille että tunnen rehellisesti että T.K.B.S:n päivät ovat ohi mutta hän vastasi minulle "T.K.B.S  ei ole lopussa eikä tule koskaan olemaan",  joka liikutti minua syvästi. Sen jälkeen hän oli kirjoittanut minulle vielä kerran. Kirje oli koskettava. Kirje loppui sanoihin "Toivottavasti sinä saat kerrotuksi sen, mitä minä olen yrittänyt sanoa, sen jälkeen kun minä olen poissa." Pidän tätä pyyntönä aloittaa suuri työ mitä olen mietiskellyt jo jonkin aikaa. Mielessäni on suurenmoinen ja hämmästyttävä hanke, jolla ei ole monta vertailukohtaa historiassa. Aion luoda kokonaisen mytologian.
 En silti saa mielestäni sitä että ystäviäni kuolee niissä kamalissa juoksuhaudoissa, joissa itsekin olen viettänyt jo tarpeeksi kauan aikaa. Viime aikoina ollen usein ollut sairaana. Tauti on tuntematonta alkuperää mutta minä ja muut sotilaat kutsumme sitä "juoksuhautakuumeeksi". Olen toipunut sen verran että voin nyt viettää joulua yhdessä Edithin kanssa täällä Grey Haywoodissa. 
 Smithin poismeno ja kirje eivät ole ainoa asia mikä patistaa minua tarttumaan tähän hankkeeseen luoda mytologia. Luulen idean alkujuurten olevan halussani keksiä kieliä. Olen huomannut, että tehdäkseni luomuksistani vähääkään monimutkaisempia, minun täytyy luoda näille kielille "historia", josta ne voisivat kehittyä. Varhaisemmissani Earendel-runoissani olin jo hieman luonnostellut tuota historiaa, mutta nyt haluan kirjata sen ylös kokonaan.
 Toinen voimani kirjoittaa tämä kaikki on ilmaista syvimmät haluni runoissa. Haluni juontaa T.K.B.S:n antamasta inspiraatiosta. Viimeinen tekijä on haluni luoda mytologia Englannille. Olin vihjannut tästä jo aiemmin luettuani ja kirjoittaessani Kalevalasta. Toivoisin että meillä olisi enemmän jäljellä jotain samanlaista, joka kuului englantilaisille kauan sitten. Kalevalan luettuani ihastuin suomen kieleen ja opiskelin sitä sen verran että sain luettua suurimman osan Kalevalasta alkuperäiskielellä. Olen jo kaavaillut keksimääni haltiakieltä, ja se perustuu vahvasti suomen kieleen.

Tässä runo Earendelista jonka olin aikaisemmin kirjoittanut.

Earendel Iltatähden matka

 Earendelin tähti taivaalle hypähti
hämyvarjoista keski-maan reunan,
ulos ovesta Yön kuin kirkas valon vyö
se nousi ylle tummentuvan rannan,
tuo pursi merellä, kuin hopeakipinä
kultahiekalla jo haalistuvalla,
joka viimeinen on henkäys Auringon;
siten singahti hän lännen maasta.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti